|
Matkailu- ja kulttuuriperintökohteita
| Otajärvi ja lintutorni |
|
 |
Otajärvi sijaitsee
Kodisjoen, Pyhärannan ja Laitilan kaupungin alueella. Sen pinta-ala on
4,5 km2 ja rantaviivaa on 20,5 km.
Otajärvi kuuluu valtioneuvoston vuonna 1982 vahvistamaan
valtakunnalliseen lintuvesiohjelmaan. Se on arvioitu kansainvälisesti
arvokkaaksi kohteeksi.
Otajärven Kodisjoen
puoleiseen osaan rakennettiin lintutorni vuonna 1998. Sieltä on näkymät
järven parhaalle lintualueelle. Tornille on hyvät opasteet 8-tieltä.
|
 |
| Kodisjoen
kirkko |
|
 |
Kodisjoen nykyinen
ristinmuotoinen kirkko on valmistunut vuonna 1906. Kirkon torni paloi
vuonna 1943. Torni uusittiin saman vuoden kesällä.
Kirkon nykyinen sisustus
on pääosin peräisin vuodelta 1906. Istumapaikkoja on n. 300.
Alttari-ikkuna (jäälasia), kullatut enkelit ja kattokruunu ovat vanhan
kirkon ajalta, 1800-luvulta. Kirkon tornissa sijaitsevassa
kirkkomuseossa on lisää vanhoja esineitä.
Kirkon ympärillä on
hautausmaa, jossa on mm. sankarihauta patsaineen.
Kesäsunnuntaisin kirkkoon tehdään opastettuja tutustumiskäyntejä.
Kodisjoen seurakuntatalo,
Kodistupa, rakennettiin vuonna 1992. Se sijaitsee aivan kirkon
läheisyydessä.
|
 |
 |
| Kotiseutumuseo |
|
 |
Kodisjoen
kotiseutumuseossa on monipuolinen esineistö.
Museo on avoinna kesäsunnuntaisin klo 11.00-14.00, muulloin
sopimuksen mukaan.
Museon edustalla on Kodisjoen uudempi
vaivaisukkoveistos. Vanhempi on Sepän torpan eteisessä keräämässä
vapaaehtoista pääsymaksua.
|
 |
| Sepän
torppa |
 |
Entinen seppä
Isak Grundströmin ja hänen perheensä asuinrakennus on nykyisin museona.
Torpan yhdessä huoneessa on täydellinen kyläsuutarin verstas ja
pihapiirissä on toimiva paja. Kesäaikana torpalla järjestetään
vuosittain vaihtuvia näyttelyitä.
Sepän torppa sijaitsee
300 metrin päässä keskustasta Laitilaan päin ja on avoinna kesäaikana
lauantaisin ja sunnuntaisin. Muulloin sopimuksen mukaan.
Opastukset Sepän torpalle
ja muihin kulttuurikohteisiin Johanna Lassila-Pärkö puh. 02-823 2252
tai 044-552 2143.
|
 |
| Väinö ja Hilma Ylenin kansanperinnetaidenäyttely |
 |
Väinö ja Hilma Ylenin
kansanperinnetaidenäyttelyssä on esillä betonista ja kipsistä tehtyjä
ihmis- ja eläinhahmoja erilaisissa arkipäivän askareissa.
Näyttely on avoinna
kesäisin lauantaisin ja sunnuntaisin. Muulloin sopimuksen mukaan.
Lisää Väinö ja Hilma
Ylenistä.
|
| Tuulimylly |
 |
Tuulimylly sijaitsee 1,2 km keskustasta Laitilaan
päin, ja on rakennettu v.1884. Lähellä olevan tilan
rakennukset on rakennettu runsaat kaksisataa vuotta sitten ja mylly on
kuulunut aina tilan yhteyteen. Myllyn takana ovat ns. käräjäkivet,
joiden mukaan mäki on nimetty. Vuonna 1962 emäntä Iida Käräjämäki
lahjoitti
myllyn silloiselle Kodisjoen kunnalle, edellyttäen luovutuskirjassaan, että
mylly on
säilytettävä ja hoidettava museotarkoituksessa tuleville
sukupolville.
Kesäviikonloppuisin
myllyn ympäristössä olevissa aitoissa on esillä mm.
majakkatauluja ja paikkakuntalaisten kädentaitajien tekemiä
töitä.
Tiedustelut Rauni ja Helena Lehtinen puh. (02) 821 1920 tai 040 559 4022.
|
| Kaljasjärven rantasauna |
|
 |
Kaljasjärven
rannalla on Kodisjoen yleinen uimaranta ja laajeneva ranta-alue
monipuolisine palveluineen. Alueella on n. 40 henkilölle sauna- ja
kokoustilat, jotka ovat yhdistysten ja yhteisöjen vuokrattavissa. Pihalla
on myös grillikatos, kioski ja matonpesupaikka.
Sauna on avoinna kesällä yleisölle ti, to, pe klo 18-21 ja
su klo 17-20.
Talvilauantaisin järjestetään avantouintia
klo 16.30 - 19.00. Talviuinnin maksu 2 euroa/hlö.
Tiedustelut ja varaukset
Juhani Raula puh. 044 534 1452.
|
 |
|
 |
| Luontopolku |
 |
Kodisjoen kauniin luonnon
voi kokea luontopolulla. Maastossa on useita rasteja, joilla on
mielenkiintoista tietoa ympäröivästä luonnosta. Luontopolun varrella on
laavu, näkötorni ja yksi Kodisjoen lukuisista muinaishaudoista.
Luontopolkureitin alkupiste on Kodisjoen keskustassa Kaikulan pihalla.
Reitti on hyvin opastettu.
Lisätietoja ja
opaskarttoja Raili Kylä-Kierola puh. (02) 823 2404 tai GSM 040 535 3794.
|
 |
| Hiidenkiukaita ja kiviröykkiöitä |
|
| Kodisjoen alueelta tunnetaan jopa 68 hiidenkiuasta ja kiviröykkiötä,
joita paikkakunnalla kutsutaan myös hiittenvareiksi tai vareiksi.
Pääosa näistä kiviröykkiöistä on pronssikaudelta,
osa vasta rautakauden esiroomalaiselta ajalta (n. 500 eKr. - 50 jKr.).
Osa muinaishaudoista on viitoitettu.
Lisätietoja
hiittenvarekierroksesta:
Mirja Mattila, puh. (02) 823 2336.
|
 |
|
